Senaatin vuosi 2016 | Yhteiskuntavastuuraportti

Kestävä rakentaminen

Rakentamisen ympäristövaikutusten minimointi ja kestävän rakennuttamisen prosessin kehittäminen ovat Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuun keskiössä.

Rakentamisen ympäristövaikutusten seurannassa huomioimme uudisrakennus-, peruskorjaus- ja sekarakennushankkeet. Uusia investointihankkeitamme edeltää aina ympäristöselvityksen sisältävä tarveselvitys. Lisäksi suunnitteluvaiheessa hankkeelle asetetaan ympäristötavoitteet, joiden avulla hanketta myös ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lue lisää myös investointitoiminnasta >

Rakentamisen ympäristövaikutusten ja työturvallisuuden tunnusluvut perustuvat Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeiden tiedonkeruun tietokantaan, johon vuoden 2016 aikana raportoitiin yhteensä 13 uudishanketta, 21 korjaushanketta sekä yhdeksän sekarakentamisen hanketta. Tietokanta päivitetään kvartaaleittain, ja seurannan piiriin päätyvät lähtökohtaisesti kaikki yli 1 M€ rakennushankkeet.

Rakennus- ja purkujätteen hyötykäyttö kasvoi

Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeista vuonna 2016 syntynyt kokonaisjätemäärä oli 37 418 t ilman maamassoja. Määrästä 90 % hyödynnettiin valtioneuvoston jäteasetuksen mukaisesti muutoin kuin energiana, joten edellisvuoteen verrattuna jätteiden materiaalihyötykäyttöaste kasvoi huomattavasti.

Energiahyötykäyttö mukaan luettuna rakentamisen jätteiden kokonaishyötykäyttöaste oli 96 % eli loppusijoitukseen päätyi ainoastaan 4 % rakentamisesta aiheutuneesta kokonaisjätemäärästä.

Korkeaa jätemäärää sekä materiaalihyötykäyttöastetta selittää erityisesti Helsingissä Haapaniemenkadulta purettavan toimistorakennuksen purkutyöt. Kyseisen hankkeen jätemäärä vastaa yksinään 70 % rakennus- ja purkujätteen kokonaisjätemäärästä. Suurin osa purkujätteestä on ollut betonia sekä metallia, jotka toimitettiin materiaalihyötykäyttöön.

Haapaniemenkatu 4 purku, tn

Column 1
Rakennussekajäte279,46
Betoni23500,7
Puu212,52
Bitumiseokset302,66
Metallit1685,37
Eristysaineet58,86
Energiajäte14,22

Senaatti-kiinteistöjen työmailla lajiteltiin jätteitä yhteensä 17 eri jätejakeeseen. Maa- ja kiviaineksia syntyi rakentamisessa yhteensä 39 475 t.

Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeista vuonna 2016 raportoitujen jätemäärien suhteelliset osuudet uudisrakennushankkeissa

LajiUudisrakentaminen
Rakennussekajäte573,47
Betoni528,97
Tiilet120,32
Puu319,71
Muovi0,50
Bitumiseokset15,25
Metallit92,82
Kipsi23,16
Energiajäte52,32

Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeista vuonna 2016 raportoitujen jätemäärien suhteelliset osuudet korjausrakennushankkeissa

LajiKorjausrakentaminen
Rakennussekajäte783,54
Betoni919,83
Tiilet471,24
Betonin ja tiilen seokset56,20
Puu235,98
Lasi20,76
Muovi0,10
Bitumiseokset324,00
Metallit95,79
Eristysaineet18,02
Energiajäte22,50

Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeista vuonna 2016 raportoitujen jätemäärien suhteelliset osuudet sekarakennushankkeissa

LajiSekarakennushankkeet
Rakennussekajäte1 372,22
Betoni2 477,83
Tiilet512,12
Betonin ja tiilen seokset1 581,56
Puu260,79
Bitumiseokset103,90
Metallit390,87
Eristysaineet5,26
Sähkö ja elektroniikka1,16
Energiajäte33,24

Rakentamisen energian- ja vedenkulutus sekä CO₂-päästöt

Rakennushankkeiden energian- ja vedenkulutuksen seuranta kuuluvat myös kvartaaleittain seurattaviin indikaattoreihin. Vuonna 2016 rakennushankkeiden seurantaan sisältyvien uudisrakennushankkeiden energian ominaiskulutus oli 135 kWh/brm² ja veden ominaiskulutus 60 l/brm². Korjaushankkeissa energiaa kului keskimäärin 37 kWh/brm² ja vettä 90 l/brm². Sekarakennushankkeissa energiankulutus oli 90 kWh/brm² ja veden ominaiskulutus 46 l/brm². Uudisrakentamisen suurta energiankulutusta selittää useassa tapauksessa suurempi lämmitysenergian tarve. Korjaushankkeissa rakennuksen vaippa on yleensä kiinni ja kiinteistön normaali lämmitys käytössä, jolloin lämmönhukka on pienempi.

Rakentamisen kokonaisenergiankulutus vuonna 2016 oli 10 044 MWh, josta aiheutui n. 3 800 tCO₂ kokonaispäästöt. Kokonaisvedenkulutus työmailla oli noin 8 200 m³.

Vuotuiset ominaispäästöt eri hanketyypeissä olivat uudisrakennushankkeissa 49 kgCO₂/brm², korjaushankkeissa 19 kgC0₂/brm² ja sekahankkeissa 21 kgCO₂/brm².

Työturvallisuus rakennustyömailla

Rakennustyömaiden turvallisuuden tasoa Senaatti-kiinteistöissä seurataan TR-mittausten eli työturvallisuuden havainnointimenetelmän avulla. Keskitettyyn seurantaan sisällytettyjen rakennushankkeiden TR-taso oli uudisrakennushankkeissa keskimäärin 97 %, korjausrakennushankkeissa 93 % ja sekarakennushankkeissa 95 %. Vuonna 2016 seurannan piirissä olleilla työmailla tapahtui yhteensä 25 tapaturmaa ja 13 läheltä piti -tilannetta.

Vuodesta 2014 alkaen Senaatti-kiinteistöt seuraa myös työmailla tehtäviä työntekijätunteja, joiden perusteella lasketaan työmaiden tapaturmataajuus. Vuonna 2016 tapaturmataajuus oli 26 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tehdyt työntekijätunnit kasvoivat vuodesta 2015 noin 35%. Työtuntien määrä ei itsessään kasvanut näin voimakkaasti, kasvun selittää työmaiden tiedonkeruun kattavuuden parantuminen, kun yhä useampi rakennushanke on saatu tiedonkeruun piiriin.

Tapaturmataajuus, kpl/miljoona tehtyä työntekijätuntia

201420152016
Tehdyt työntekijätunnit405143716735966367
Tapaturmataajuus41,9616,7425,87

Työtapaturmien, sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittäviä. Rakennusalan työturvallisuuden kehityksestä huolimatta suuri osa kustannuksista kohdistuu edelleen rakentamiseen.

Senaatti-kiinteistöt haluaa omalta osaltaan kehittää työturvallisuutta rakentamisessa. Vuoden 2016 aikana Senaatti-kiinteistöt päivitti rakennushankkeiden työturvallisuusasiakirjat uudeksi malliasiakirjojen kokonaisuudeksi käytettäväksi kaikissa Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa. Tavoitteena on selkeyttää tavoitteita sekä yhtenäistää toimintatapoja Senaatti-kiinteistöjen työmailla.

Case: Senaatin työturvallisuusasiakirjaa rakentamassa

case

Työturvallisuuden merkityksestä on keskusteltu viime vuosina paljon. Suuret rakennusliikkeet ovat panostaneet siihen entistä enemmän ja saaneet parannettua koko alan työturvallisuuskulttuuria.

Lue koko case >

Kestävä rakennuttaminen

Senaatti-kiinteistöt noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöstä energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa. Uudisrakentamisessa sitoudumme valtioneuvoston periaatepäätökseen, jonka mukaan vuoden 2018 jälkeen valtionhallinnon ja viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta 15 prosentilla korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (4/2013) määritellystä energiankulutuksen vaatimuksesta.

Kestävän kehityksen näkökulmat huomioidaan rakennuttamisprosessissa ja yksittäisten hankkeiden ohjauksessa. Hankkeiden ympäristövaikutusten ohjauksessa Senaatti-kiinteistöt on käyttänyt jo vuosien ajan PromisE-ympäristöluokitustyökalua.

Uusi työkalu rakennushankkeiden kestävän kehityksen todentamiseen

Vuonna 2016 valmistuivat uusi RTS rakennushankkeen ympäristöluokitus ja RT-ympäristötyökalu, joiden kehitystyöhön Senaatti-kiinteistöt on aktiivisesti osallistunut. Suomen olosuhteisiin sopiva laadunohjaustyökalu ja sertifiointijärjestelmä rakennushankkeiden kestävän kehityksen huomiointiin ja todentamiseen korvaa Senaatin toiminnassa PromisE-ympäristöluokitustyökalun. Luokitusjärjestelmän tärkeimmät kriteerit ovat ylläpidettävyys, ympäristö ja energiatehokkuus sekä sisäilman laatu ja terveellisyys.

Senaatti-kiinteistöjen lisäksi Rakennustietosäätiön (RTS) johtamaan hankkeeseen osallistuvat Green Building Partners Oy ja Green Building Council.

Vuonna 2016 Senaatti-kiinteistöt pilotoi järjestelmää neljässä rakennushankkeessa. Tavoitteena on, että työkalu saadaan aktiiviseen käyttöön vuoden 2017 aikana ja se muodostuu osaksi normaalia hankkeen ohjausta ja johtamista.