Senaatin vuosi 2016 | Yhteiskuntavastuuraportti


Energia ja vesi

Senaatti-kiinteistöt pyrkii aktiivisesti energiankäytön vähentämiseen seurannan, valvonnan, sopimusmallien ja ohjeistuksen avulla. Energiasäästö on tavoitteena senaattilaisten henkilökohtaisissa tuloskorteissa sekä kiinteistönhoidon palkkio/sanktio-sopimuksissa. Rakennusautomaation etävalvonta on otettu käyttöön lähes kaikissa soveltuvissa kohteissa osana nykyistä kiinteistönhoidon puitesopimusta. Kiinteistönhoitoliikkeiden etävalvontakeskukset parantavat yhteistyössä paikallisen kiinteistönhoidon kanssa valvomiensa kohteiden sisäolosuhteita ja energiatehokkuutta.

Senaatti on liittynyt kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen uuteen toimenpideohjelmaan (TETS) kaudelle 2017–2025. Edellisen TETS-kauden (2010–2016) energiansäästötavoite 29 781 MWh/a saavutettiin jo vuoden 2015 aikana ja lopulliset tulokset valmistuvat keväällä 2017.

TETS-raportoinnin yhteydessä seurataan myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) 5. artiklan mukaista keskushallinnon rakennuksissa toteutunutta säästöä. Koko 5. artiklan mukaisesta energiansäästötavoitteesta (8 225 MWh) on kahden ensimmäisen vuoden (2014–2015) toimin saavutettu 60 %.

Energian kokonaiskulutus nousi n. 2,5 %:lla ja veden kokonaiskulutus n. 4,9 %:lla edellisvuoteen verrattuna. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden energian ominaiskulutus (kWh/brm²) laski alle prosentilla ja veden ominaiskulutus (l/brm²) kasvoi n. 10 %:lla vuoteen 2015 verrattuna. Ylläpidettävässä kiinteistökannassa on tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Verrattaessa vain niitä kiinteistöjä, jotka ovat olleet seurannan piirissä sekä 2015 että 2016, energian ominaiskulutus laski 1,6 %.

Lämmön ja sähkön ominaiskulutukset viime vuoden tasolla

Vuonna 2016 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lämmön ominaiskulutus oli 121,1 kWh/brm², joka on noin 0,1 % vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin vastaava ominaiskulutus oli 121,2 kWh/brm².

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lämmön ominaiskulutus kWh/brm²

197520122013201420152016
Lämmön ominaiskulutus323,3123,5121,8119,3121,2121,1
Lämmön ominaiskulutuksen tavoite124,1122,2120,6118,1116,8

Vuonna 2016 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden sähkön ominaiskulutus oli 88,2 kWh/brm², joka on noin 0,4 % vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin vastaava luku oli 88,5 kWh/brm².

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden sähkön ominaiskulutus kWh/brm²

197520122013201420152016
Sähkön ominaiskulutus30,490,790,088,288,588,2
Sähkön ominaiskulutuksen tavoite91,689,889,187,388,3

Tilatehokkuuden parantaminen on Senaatti-kiinteistöjen tärkein energiansäätötoimenpide ja sillä on suora vaikutus kokonaisenergiankulutukseen. Tilatehokkuuden parantaminen kuitenkin nostaa jonkin verran energian ominaiskulutusta.

Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena 2010–2016 oli vähentää ominaisenergiankulutusta 6 %:lla. Tavoitteeseen ei aivan päästy, sillä vuoden 2010 tasosta sähkön ja lämmön ominaiskulutukset laskivat yhteensä n. 4 %:lla. Tavoitteet päivitetään vuoden 2017 aikana.

Käyttäjäsähköprojektin kohteissa saavutettiin vuoteen 2015 verrattuna noin 58 700 euron säästöt. Säästöjä on kertynyt vuodesta 2011 alkaen yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. Projektissa on saavutettu taso, josta sähkönkulutus ei enää merkittävästi alene. Käyttäjäsähköön liittyvät toimenpiteet keskittyvät jatkossa saavutetun alemman kulutustason säilyttämiseen.

Energian kokonaiskulutus nousi

Senaatti-kiinteistöjen koko kiinteistökannan energiankulutus vuonna 2016 oli 4 941 TJ, mikä tarkoittaa 2,5 %:n kasvua vuoteen 2015 verrattuna. Kokonaisenergiankulutuksessa on mukana Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lisäksi pääomavuokrakohteiden energiankulutus sekä Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamien kohteiden työmaiden energiankulutus. Raportointiperiaatteita on päivitetty vuonna 2016. Mm. häviöitä sähkön- ja lämmöntuotannossa ei ostosähkön ja -lämmön osalta ole enää huomioitu. Kaikki tehdyt muutokset raportoinnissa kuvataan tarkemmin raportointi- ja laskentaperiaatteissa.

Senaatti-kiinteistöjen koko kiinteistökannan kokonaisenergiankulutus (suora ja epäsuora) vaihtelee vuosittain johtuen mm. kiinteistökannassa tapahtuvista muutoksista, tilatehokkuuden parantumisesta sekä rakentamisen volyymista. Vuonna 2016 kokonaisenergiankulutuksen kasvu selittyy pitkälti Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden bruttopinta-alan kasvulla. 

Energian kokonaiskulutus 2012–2016, TJ

20122013201420152016
Suora energiankulutus/Sk:n ylläpitämät aluelämpölaitokset8070606060
Epäsuora energiankulutus/Sk:n omistamissa kiinteistöissä kulutettu sähkö ja lämpö5 3105 1905 0204 5004 840
Epäsuora energiankulutus/Rakentaminen10025015026040

Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus muodostuu aluelämpölaitosten lämmöntuotannosta, joissa vuonna 2016 tuotettiin lämpöenergiaa öljyllä, maakaasulla ja puupelleteillä. Epäsuora energiankulutus koostuu ostetusta sähköstä ja kaukolämmöstä, pääomavuokrakohteiden aluelämmöstä sekä rakentamisen energiankulutuksesta. Kokonaisenergiankulutuksen jakautuminen on esitetty tarkemmin taulukossa 1.

  2016 (TJ) 2015
(TJ)
2016 (MWh) Muutos

Suora energia

61,3 56,0 17 037 9 %
Öljy 57,8 52,7 16 047 10 %
Maakaasu 3,6 3,3 990 8 %

Epäsuora energia

4 880,3 4 762,3 1 355 627 2 %
Ostettu sähkö 2 041,6 1 988,1 567 111 3 %
  josta uusiutuva osuus 1 140,9   316 928 21 %
  josta uusiutumaton osuus 900,7   250 183 -14 %
Ostettu lämpö 2 773,9 2 490,6 772 105 12 %
  josta pääomavuokralaisten aluelämpö, uusiutuva 127,7 114,4 35 480 12 %
  josta pääomavuokralaisten aluelämpö, uusiutumaton 335,5 301,4 93 200 11 %
  josta ostettu kaukolämpö 2 310,7 2 074,8 641 861 11 %
  josta ostettu pelleteillä tuotettua aluelämpöä 5,6 2,4 1 564 135 %
Ostettu kaukokylmä 22,9 19,6 6 366 17 %
Rakentaminen* 36,2 264,0 10 044  
  josta ostosähköä 10,4   2 897  
  josta kaukolämpöä 11,8   3 276  
  josta polttoöljyllä tuotettua lämpöä 3,8   1 059  
  josta nestekaasulla tuotettua lämpöä 0,4   100  
  josta rakennusmateriaalien tuotanto 9,8   2 713  

*) Raportointiperiaatteiden muutoksen johdosta Rakentamisen luvut eivät ole vertailukelpoisia 2015–2016

Vuonna 2016 Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus vastasi noin 0,4 prosenttia Tilastokeskuksen ilmoittamasta Suomen energian kokonaiskulutuksesta (2015).


Veden ominaiskulutus nousi, kokonaiskulutus pysyi lähes ennallaan

Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on pitää ylläpidetyn kiinteistökannan ominaisvedenkulutus enintään edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2016 ominaisvedenkulutus nousi edelliseen vuoteen verrattuna 10 %:lla ja oli 343 l/brm². Ominaiskulutuksen nousua selittää seitsemän vankilan siirtyminen osaksi Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämiä kohteita. Vedenkulutus vankiloissa on yleensä n. 2,5-kertainen Senaatin muiden kohteiden keskimääräiseen kulutukseen verrattuna.

Kokonaisvedenkulutus oli 2,2 miljoonaa m3, mikä tarkoittaa 4,9 %:n nousua vuoteen 2015 verrattuna. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden piiriin siirtyneiden vankiloiden osuus vuoden kokonaisvedenkulutuksesta on 3,5 %.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kiinteistöissä käytetty vesi tulee kunnallisista vesijohtoverkostoista ja jätevedet johdetaan kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kiinteistöissä ei kierrätetä vettä. Kuitenkin innovatiivisia ratkaisuja vedenkulutuksen vähentämiseen mietitään jatkuvasti. Uudis- ja peruskorjauskohteissa panostetaan hankinnoissa vähän vettä kuluttaviin kalusteisiin. Myös vedettömien pisuaarien käyttöä pyritään lisäämään.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden veden ominaiskulutus vuosina 2012–2016, l/brm²

197520122013201420152016
Veden ominaiskulutus900316323310311343
Veden ominaiskulutuksen tavoite325316316310310