Senaatin vuosi 2016 | Yhteiskuntavastuuraportti

Sisäilma

Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on tuottaa asiakkailleen terveelliset ja turvalliset työympäristöt. Hyvät sisäolosuhteet korreloivat tuottavuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin ja niillä on myös kiinteistötaloudellisesti merkittävä rooli.

  • Otimme sisäolosuhteiden ennakoivassa johtamisessa johdonmukaisia askeleita eteenpäin ja jatkamme panostuksia edelleen.
  • Rakennusten käytön aikana säännöllisesti toteutettaviksi kehitimme rakenteiden, ilmanvaihdon ja tilojen ennakoivat katsastusmallit.
  • Panostimme henkilöstömme koulutukseen ja viestintään: järjestimme asiakkaillemme sisäilmaklinikoita ja tuotimme asiantuntija-artikkeleita.
  • Käytimme sisäilmakorjauksiin 30 milj. euroa.

Tilojemme käyttäjiä haluamme palvella sisäilmanäkökulmasta entistä paremmin.

 

Hyvien sisäolosuhteiden edistäminen asiakkaiden toimitiloissa on Senaatti-kiinteistöissä jatkuvaa toimintaa. Työtä tehdään entistä vahvemmin ennakointihengessä rakennushankkeissa ja kiinteistöjen käytön aikana.

Tavoitteenamme on, että sisäilman laadukkuus olisi yksi rakennushankkeiden ja kiinteistöjen ylläpidon johtamista ja valvontaa ohjaava keskeinen tekijä:

  • Rakentamisen on tuotettava sisäilman kannalta laadukkaita tiloja.
  • Tilojen käytön on oltava sisäilman kannalta oikeanlaista.
  • Kiinteistönhoidon ja huollon toimenpiteiden on kohdistuttava ajallaan oikeisiin asioihin.

Vuonna 2016 panostettiin sisäilmakorjauksiin

Senaatti-kiinteistöt käytti vuonna 2016 sisäilmakorjauksiin yhteensä yli 30 miljoonaa euroa (29 milj. e vuonna 2015). Kunnossapidon sisäilmatutkimuksiin ja -korjauksiin käytettiin 14,8 miljoonaa (13,3 milj. e) ja investointeihin liittyviin sisäilmakorjauksiin 15,8 miljoonaa euroa (15,6 milj. e).

Sisäilmatoiminta keskittyi vuonna 2016 kolmeen painopistealueeseen:

1) Yhtenäiset toimintaohjeet

  • Sisäilmatoimintamalliimme liittyvien ohjeiden, linjausten ja malliasiakirjojen päivittäminen, täydentäminen ja niistä tiedottaminen sekä sisäilmaraportoinnin kehittäminen jatkuivat myös tänä vuonna. Laadimme sisäilmatoimintaa tukemaan ja ohjaamaan lähes 20 sisäistä ohjetta. Loimme Senaatti-kiinteistöjen sisäympäristötiimin (SITI) ja sisäilmapuitesopimustoimittajiemme väliselle tiedonvaihdolle periaatteet.
  • Tukemalla opinnäytetöitä olemme luoneet sisäilmaan liittyvää uutta tutkimustietoa, joka liittyy erityisesti rakennusten erilaisiin korjaustapoihin ja -käytäntöihin.

2) Sisäilmaviestintään ja kouluttamiseen panostaminen

  • Tilojen käyttäjille suunnattuja sisäilmaklinikkatapahtumia järjestettiin kertomusvuonna viisi. Tilaisuuksissa tilojen käyttäjillä on mahdollisuus kysyä ja kommentoida tilojen kehittämistä ja sisäilma-asioita myönteisessä ja ennakoivassa hengessä, ja olemme saaneet niistä positiivista palautetta. Sisäilmaklinikoissa kysymyksiin on ollut vastaamassa rakentamisen, ilmanvaihdon ja kyseisen rakennuksen ylläpidon sekä lääketieteen asiantuntijat.
  • Asiakkaillemme suunnattujen sisäilmatietoiskujen sarja täydentyi kahdella julkaisulla. Tietoiskuissa kerroimme, miten tilankäyttäjä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa sisäilman laatuun ja viihtyvyyteen, sekä ehkäistä sisäilmaan liittyvää omaa ja työkaverin oireilua sekä mitä sisäilman kuivuudelle voidaan tehdä. Linkki julkaisuihin.
  • Olemme järjestäneet kiinteistöpäälliköillemme ja osalle asiakaspäälliköistä sisäilmaviestintäkoulutusta. Kaksivaiheinen koulutus painottui hankalien vuorovaikutustilanteiden hoitamisen keinojen esittelyyn ja harjoitteluun. Sisäilma-asiat ovat olleet esillä myös muissa sisäisissä koulutustilaisuuksissamme.
  • Senaatti-kiinteistöt osallistui kertomusvuonna Valtionneuvoston kanslian Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen -tutkimushankkeeseen, Sisäilmastoseminaariin ja Sisäilmapajaan.

3) Sisäilmaongelmien ennakointi

  • Ennakoiva sisäolosuhdetoimintamme on kuluneena vuonna ottanut aimo askeleen eteenpäin. Olemme tuottaneet käytäntöjä Senaatti-kiinteistöjen eri prosesseille siitä, miten niissä varmistetaan rakenteiden ja talotekniikan toimivuus, kiinteistöhuollon ja siivouksen toiminta, sekä huomioidaan erilaiset sisäilmaan liittyvät mittaukset ja käyttäjä ennakointinäkökulmasta.
  • Rakennushankkeen eri osapuolille ja eri vaiheisiin on laadittu toimintaohje. Hankkeiden suunnitteluohjeita on täydennetty sisäilman laadunhallinnan tarkastuspisteillä. Hankkeissamme on mukana sisäilman varmistuskonsultti suunnitelmien tarkastuksessa ja toteutuksen valvonnassa.
  • Rakennusten käytön aikana säännöllisesti toteutettaviksi olemme kehittäneet rakenteiden, ilmanvaihdon ja tilojen ennakoivat katsastusmallit.  Katsastusmallia pilotoidaan vuonna 2017 noin 50 kohteessa ja se on viety osaksi Granlund Manager -järjestelmää.
  • Granlund Manager Metrix -kiinteistöjen sisäolosuhdeseuranta ja raportointi otettiin käyttöön 73 kohteessa.
  • Kiinteistönhoito ja siivous laatuauditoidaan vuosittain. Kiinteistönhuollolla on käytössään ohjekortit ennakointiin ja sisäolosuhdehaittapausten ensivaiheen hoitoon. Siivoojillemme tarjoamme sisäolosuhteista verkkokoulutusta.
  • Laadittiin ohjeet rakennekosteuksien seurantaan Senaatti-kiinteistöjen kohteissa.

Vuoden 2017 painopisteet liittyvät viestintään

Tärkeimpänä tavoitteena on viedä jo laaditut sisäilmamallit ja -ohjeet sekä ennakoinnin toimenpiteet käytäntöön. Tätä varten panostamme sisäiseen viestintään. Suunnitteilla on niin kiinteistö-, asiakas- kuin hankepäälliköille suunnattuja sisäisiä koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia.

Katsastusmalliemme avulla tutkimme n. 50 kohteen sisäolosuhteiden tilanteen ja riskit, ja malleja kehitetään saatujen kokemusten perusteella.

Tilojemme käyttäjiä haluamme palvella sisäilmanäkökulmasta entistä paremmin. Järjestämme edelleen sisäilmaklinikoita ja laadimme asiantuntija-artikkeleita sisäympäristöolosuhteista ja niihin vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Rakennushankkeissa toteutetuista sisäilman laadunvarmistustoimista kehitämme sisäilmaesitteen. Rakennuksen käytön aikaista sisäolosuhdetilannetta kuvaamaan suunnittelemme sisäilmamittarin. Sisäilmamittarissa yhdistyisivät eri lähteistä saadut rakennuksen sisäolosuhteita kuvaavat tekijät: esim. jatkuva sisäolosuhdeseuranta, ennakoivat rakenne- ja ilmanvaihtokatsastukset, käyttäjätyytyväisyyskyselyt, olosuhdepalvelupyynnöt ja laatuauditoinnit. Tämän kaiken lopullisena tavoitteena on luokitella rakennukset, ja määritellä niille ennakoinnin ja jatkotoimenpiteiden sisällöt ja kiireellisyys.