Senaatin vuosi 2016 | Yhteiskuntavastuuraportti

Investointitoiminta

Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa ja uudistaa valtion toimitiloja asiakastarpeiden mukaisesti. Investoinnit ovat viime vuosina painottuneet kiinteistöjen peruskorjauksiin ja työympäristöjen kehittämiseen.

  • Senaatti-kiinteistöjen investoinnit vuonna 2016 olivat 257,7 (268,0) milj. euroa, mikä oli 43 % liikevaihdosta.
  • Investointikehys alittui noin 42 milj. eurolla, joka johtui useiden investointien käynnistymisen viivästymisestä. 
  • Peruskorjausten osuus investoinneista oli 60 % 
  • Eniten investointeja Etelä-Suomen alueella ja puolustus- ja turvallisuustoimialalla

Investoinnit ja liikevaihto 2012–2016, milj. euroa

20122013201420152016
Liikevaihto567590625622599
Investoinnit196199234268258

Investointien osuus liikevaihdosta, %, 2016

Puolustus ja turvallisuus57,8
Ministeriöt ja erityiskiinteistöt34,8
Toimistot35,3

Senaatti-kiinteistöjen investoinnit kohdistuivat kiinteistöjen peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen sekä toiminnan kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Suurin osa investoinneista on peruskorjauksia, joiden osuus oli noin 60 (66) %.

Case: VTT:n ydinturvallisuustalo

Toimintansa asteittain käynnistänyt VTT:n ydinturvallisuustalo on toteutettu Senaatti-kiinteistöjen kärkihankemallilla. Talon käyttäjät eli VTT:n tutkijat ovat osallistuneet suunnitteluun jo hankkeen alkuvaiheessa. Käyttäjäkokemus ja monitilaympäristö luovat vahvan, vuorovaikutuksellisen alustan vaativalle huippututkimukselle.

Lue koko case >

Investointimenot olivat suurimmat Etelä-Suomen alueella, 98,7 (122,0) milj. euroa. Toimialoista eniten investoi puolustus ja turvallisuus -toimiala, 121,6 (119,3) milj. eurolla. Myös investointien osuus suhteessa kokonaisliikevaihtoon oli toimialalla suurin eli 57,8 (59,7) %.

Uusinvestoinnit ja peruskorjaukset 2012–2016, milj. euroa

20122013201420152016
Perusparannusinvestoinnit133124140177154
Uudisrakennusinvestoinnit63759491104

Puolustus ja turvallisuus yhteensä 121,6 milj. euroa  

  • Kasarmin 31 perusparannus (Säkylä, 10 milj. euroa) 
  • Merisotakoulun rakennuksen D12 peruskorjaus ja tilamuutos (Suomenlinna, noin 10 milj. euroa) 
  • Kasarmin 3 perusparannus (Vekarajärvi, 10 milj. euroa) 
  • Ilmasotakoulun materiaalikeskus (Jyväskylä, 8 milj. euroa) 
  • Millogin korjaamon laajennus (Parola, 6 milj. euroa).

Ministeriöt ja erityiskiinteistöt yhteensä 69,2 milj. euroa

  • VTT:n ydinturvallisuustalo (Espoo, noin 33 milj. euroa) 
  • Mariankatu 11 perusparannus ja muutos (Helsinki, 6 milj. euroa) 
  • Niuvanniemen sairaalan osastojen 3–4 perusparannus ja muutos (Kuopio, 6 milj. euroa)

Toimistot yhteensä 65,0 milj. euroa

  • Kotkan poliisitalo (15 milj. euroa) 
  • Itä-Suomen hallinto-oikeuden uudet tilat ja hovioikeuden tilamuutos (Kuopio, 8 milj. euroa)

Kohti tarkempaa priorisointia

Valtion linjausten mukaisesti uudisrakentamisen sijaan pyritään aina ensisijaisesti hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa. Mikäli valtiolla ei ole tarjota sopivaa tilaa, hyödynnetään myös yksityisten markkinoiden vapaita toimitiloja.

Valtion taloudellisen tilanteen vuoksi korjaus- ja rakennusinvestointeja priorisoidaan aikaisempaa tiukemmin. Senaatti-kiinteistöt tuotti strategisen investointisuunnitelman hankkeittain neljäksi vuodeksi eteenpäin. Investointisuunnitelma (2016–2020) käsiteltiin ja priorisointi tapahtui Senaatti-kiinteistöjen työvaliokunnassa. Vuodelle 2017 laaditaan Investointisuunnitelma (2017–2021).

Investointien keskeisenä painopisteenä on työympäristön parantaminen ja tilatehokkuuden kehittäminen.

 

Vuoden 2016 keskeiset tavoitteet ja tulokset

Panostukset investointitoiminnan kehittämisessä kohdistuivat erityisesti rakennuttamisen tehostamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Tähän liittyen rakennuttamisen johtamisen kotiuttamista Senaatti-kiinteistöjen omaksi tehtäväksi jatkettiin.

Senaatti-kiinteistöjen kehittämästä kärkihankemallista on saatu hyviä kokemuksia, ja sen kehittämistä jatkettiin edelleen. Talousrikollisuuden torjuntaohjeet uusittiin ja investointien, ylläpidon ja palveluhankintojen sopimusehdot yhtenäistettiin.

Asiakastyössä panostettiin erityisesti rakennusten käyttöönottoon peruskorjauksen tai uudisrakennuksen valmistuttua. Vuonna 2015 kehitettyä käyttöönottomallia kehitettiin edelleen soveltuvammaksi myös muille kuin Etelä-Suoman alueelle.

Investointien jakautuminen toimialoittain, 2016

milj. euroa
Puolustus ja turvallisuus122
Ministeriöt ja erityiskiinteistöt69
Toimistot67

Investointien jakautuminen alueittain, 2016

milj. euroa
Etelä-Suomi99
Länsi-Suomi55
Itä-Suomi88
Pohjois-Suomi16

Investointiprosessilla pidetään projektit hallinnassa

Investointiprosessissa on määritelty Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa noudatettavat menettelytavat. Senaatti-kiinteistöjen investointiprosessin tavoitteena on:

  • Yhtenäistää toimintatapoja.
  • Hallita projektia tehokkaasti ja kustannustietoisesti asiakkaat huomioon ottaen.
  • Jalkauttaa hyviä toimintamalleja.
  • Kehittää uusia yhtenäisiä toimintamalleja.
  • Tukea valtion toimitilastrategian toteutumista.

Kärkihankemallin mukaista hankevastaavan roolia hankkeen johtamisessa ja ohjaamisessa lisättiin myös pienemmissä uusissa hankkeissa.

Investointimenojen kehitys 2012–2016, milj. euroa

20122013201420152016
Investoinnit yhteensä196199234268258

Työympäristön ja tilatehokkuuden parantamismahdollisuudet arvioidaan kaikissa hankkeissa

Senaatti-kiinteistöt selvittää aina valtion toimitilastrategian mukaisesti perusparannus- ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä, millaisia mahdollisuuksia on parantaa työympäristöä ja tilatehokkuutta rakennus- ja taloteknisin toimenpitein. Näillä toimenpiteillä pyritään tukemaan asiakkaiden toiminnan tehostamista ja vuokrakulujen pienentämistä sekä valtion kokonaisedun toteutumista.

Tilatehokkuudella on suuri vaikutus energian ominaiskulutukseen

Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet toteutetaan rakentamista koskevien säädösten vaatimustasoa paremmin. Hankkeita ohjataan kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti, missä keskeistä on viihtyisien ja terveellisten sisäolosuhteiden toteutuminen sekä materiaali- ja hiilitehokkuus.

Käynnistyvät uudisrakennushankkeet suunnitellaan lähes nollaenergiavaatimusten mukaisesti.

Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta 15 prosentilla korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (4/2013) määritellystä energiankulutuksen vaatimuksesta. Erityisestä syystä (esim. tekniset, toiminnalliset tai taloudelliset syyt tai suojellut rakennukset) voidaan hyväksyä alhaisempi tavoite.

Korjaushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn ja purkujätteen kierrätykseen. Korjaushankkeissa korostetaan tilatehokkuuden parantamista, millä on saavutettavissa työntekijää kohden laskettuna erittäin suuri energian ominaiskulutuksen väheneminen.

Kun tiloja vuokrataan ulkopuolisilta tahoilta valtionhallinnon käyttöön, tulee vuokrattavien tilojen olla vähintään energialuokassa D.

Uudisrakennuksissa ja uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä energiamittauksiin Senaatti-kiinteistöjen mittarointistrategian mukaisesti.