Senaatin vuosi 2016 | Yhteiskuntavastuuraportti

Arvokiinteistöt

Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on n. 500 suojeltua rakennusta. Huolehdimme yhteisen kansallisomaisuutemme arvon säilymisestä ja tilojen kehittymisestä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, ja toimimme suojeluun liittyvissä asioissa tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.

 Kertomusvuonna ajankohtaisia hankkeita olivat muun muassa

  • Kansallismuseon tornin peruskorjaus
  • Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen uudistaminen ja peruskorjaus
  • Suomenlinnassa Merisotakoulun rakennuksen D12 peruskorjaus
  • TEM:n Aleksanterinkatu 4-10 peruskorjaus

Senaatti-kiinteistöjen verkkosivusto www.arvokiinteistot.fi esittelee valtion rakennushistoriallisesti arvokasta kiinteistöomaisuutta sanoin ja kuvin. Sivustolla voi lukea kohteiden historiasta, arkkitehtuurista ja korjauksista.

Mittava lukupaketti arvokiinteistöistä kaikkien ulottuvilla

Senaatti-kiinteistöt on avannut laajan verkkokirjaston kaikille rakennusperinnöstä kiinnostuneille. Osana Arvokiinteistöesittelyä on julkaistu yli 80 rakennushistoriaselvitystä tai muuta raporttia rakennetusta kansallisomaisuudestamme kaikkien ulottuville. Ne tarjoavat mielenkiintoista luettavaa niin arkkitehtuurista, rakennuksista kuin historiasta kiinnostuneille.

Verkkokirjastoa täydennetään jatkuvasti uusilla raporteilla. Senaatti-kiinteistöt tilaa vuosittain 10–20 rakennushistoriaselvitystä kohteistaan. Suomen mittakaavassa kyse on ainutlaatuisesta määrästä ja mittavasta panostuksesta kulttuurihistoriallisen tiedon kartuttamiseksi.

Selvityksiä tilataan moneen tarkoitukseen. Korjaushankkeissa niistä saadaan oleellista tietoa rakennuksen ominaispiirteistä ja muutoshistoriasta suunnittelun tarpeisiin. Myyntitilanteissa selvitykset auttavat mm. kaavoitus- ja suojeluviranomaisia määrittelemään kohteen merkitystä ympäristössään ja laatimaan yksityiskohtaisempia suojelumääräyksiä. Uudelle omistajalle rakennushistoriaselvitys antaa oleellista tietoa kohteesta siinä missä kuntokartoituksetkin.

Case: Merisotakoulu D12

Vuonna 2016 valmistui Merisotakoulun rakennuksen D12 peruskorjaus Suomenlinnassa. Pikku-Mustasaarella sijaitseva rakennus D12 on entinen sotilassairaala, joka on rakennettu 1830-luvulla. Tynnyriholvatut potilassalit ovat nykyään merisotakoulun luokkahuoneita. Toisen kerroksen käytävän pinnat osoittautuivat historialtaan harvinaisen rikkaiksi: seinissä oli jopa 43 maalikerrosta päällekkäin. Ilmeisesti seiniä oli maalattu usein sekä kovan kulutuksen että kalkkimaalin desinfioivan vaikutuksen vuoksi.

Peruskorjauksessa käytäviin maalattiin jälleen 1800-luvun ilme ja mm. 1950-luvulla tehdyt laakaovet vaihdettiin alkuperäisen mallin mukaisiksi laseeratuiksi peilioviksi. Seinäpintoihin jätettiin malleja eli fragmentteja aikaisemmista kerroksista. Näin käytävällä henkivä perinteinen kummituskaan ei säikähtänyt remonttia.

Myös ulkorappaus osoittautui harvinaisen vanhaksi, kenties jopa alkuperäiseksi. Valitettavasti 1980-luvulla tehty sementtipitoinen kuorrutus ja aiemmat kattovuodot olivat vaurioittaneet seiniä pahasti ja korjauksista tuli suunniteltua laajemmat. Viehättävät valeikkunat, joita ennen tehtiin julkisivujen symmetrian vuoksi, käsiteltiin mahdollisimman konservoiden.

Case: Aleksanterinkatu 4–10

Aleksanterinkatu 4-10

Sisäilman hyvän laadun varmistaminen on yksi kohteen päätavoitteista. Vanhojen talojen lattioiden uumenista voi löytyä tavanomaisten lahovaurioiden lisäksi yllättäviä asioista. TEM:n remontin yhteydessä löytyi muun muassa Suomen suuriruhtinaskunnan asetuksia ja tamperelaisen Star-lääkeyhtiön rauhoittavia Hermo-tabletteja.

Aleksanterinkatu 4–10 on mielenkiintoinen, alun perin neljästä 1800-luvun porvaristalosta koostuva virastotalo. Rakennukset yhdistettiin 1917–1919 niin, että talojen julkisivu yhtenäistettiin klassistiseen tyyliin. Myös sisätilat yhdistettiin ja välipohjia muokattiin samoille tasoille.

Vuonna 2015 alkaneessa peruskorjauksessa käytiin paljon keskustelua nimenomaan puisten välipohjien käsittelyistä. Alun perin välipohjat pyrittiin säilyttämään, koska rakennuksessa ei ole havaittu sisäilmaongelmia. Senaatin yleisen linjauksen ja sisäilmakonsulttien esityksestä välipohjat päätettiin kuitenkin varmuuden vuoksi tyhjentää täytteistään. Yli sata vuotta paikoillaan olleet merihiekat ja sammalet imuroitiin pois. Rakenteista löytyi muutama vesivaurio, mutta pääosin puurakenteet olivat kunnossa.

Välipohjien tyhjentäminen tarjosi toisaalta ainutlaatuisen mahdollisuuden dokumentoida eriaikaiset ja monin tavoin korotetut välipohjarakenteet. Tähän työhön palkattiinkin erillinen työmaadokumentoija, mikä on hyvä käytäntö arvokohteen korjauksissa.

Case: Kotkaniemi

Kotkaniemi

Luumäellä sijaitseva P.E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi on ollut julkisuudessa viimeisten vuosien aikana lähes jatkuvasti. Se pelastettiin valtion eli Museoviraston omistukseen 2000-luvun alussa, mutta korjauksiin ei löytynyt rahaa, vaikka niitä suunniteltiin moneen otteeseen. Lopulta museo jouduttiin jopa sulkemaan viraston talouden kurjistuessa. Vuonna 2014 Kotkaniemi siirtyi Senaatti-kiinteistöjen haltuun muiden Museoviraston linnojen ja museoiden mukana. Koska Museovirasto oli määritellyt Kotkaniemen ei-strategiseksi, käynnisti Senaatti myyntiprosessin.

Tässä vaiheessa moni merkittävä poliitikko nousi puolustamaan Suomen itsenäisyysvaiheelle erityisen tärkeän henkilön kotimuseota. Kotkaniemi-säätiö lupautui ottamaan museon avoinna pidon hoitaakseen, jos Museovirasto vain vuokraisi Kotkaniemen Senaatilta. Suunnitteluhanke käynnistyi ja -keskeytyi taas, kun Museovirastoon kohdistui jälleen melkoiset säästöpaineet.

Kotkaniemi-säätiön aktiivisuuden ansiosta kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen järjesti lopulta Museovirastolle tarvittavan vuokrarahoituksen. Tarkempi suunnittelu ja korjaustyö käynnistettiin saman tien.

Elokuussa 2016 järjestettiin Kotkaniemessä juhlava tilaisuus, jossa ministeri itse hakkasi työmaan ”ensimmäisen naulan”. Työmaa on edennyt aikataulussa ja valmista pitäisi olla syyskuussa 2017.