Senaatin vuosi 2016 | Yhteiskuntavastuuraportti

Senaatti numeroina

Taloudellinen vastuu Senaatti-kiinteistöissä tarkoittaa kiinteistövarallisuuden tehokasta ja tuottavaa käyttöä sekä arvon säilyttämistä. Toiminnassa painotetaan valtion kokonaisedun toteutumista.

Valtiovarainministeriö asettaa Senaatti-kiinteistöille vuosittain taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt rahoittaa toimintansa itse, eikä se kuulu valtion budjettitalouden piiriin.

Vuoden 2016 keskeiset taloudelliset tavoitteet liittyivät valtion toimitilakustannusten säästöjen toteuttamiseen, kiinteistöjen tehokkaaseen myyntiin sekä uuden vuokrajärjestelmän käytäntöön viemiseen.

Lue Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus >

Keskeiset tunnusluvut 2016 2015 Muutos-%
Liikevaihto 599 622 -3,8
Liiketoiminnan muut tuotot 128 51 150,3
Tulos 175 199 -12,0
- Tulos -% liikevaihdosta 29 32
       
Tase 4 663 4 606 1,2
Lainat 1 690 1 694 -0,2
Investoinnit 258 268 -3,8
Investointien osuus liikevaihdosta, % 43 43
       
Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,7 5,4
Oman pääoman tuotto, % 6,1 6,8
Omavaraisuusaste, % 62,4 62,0
Nettovelkaantumisaste, % 53 55
       
Vuokrattava pinta-ala, 1 000 m² 6 169 6 205 -0,6
Kiinteistöomaisuuden vajaakäyttöaste, % 6,9 6,7
Keskimääräinen neliövuokra, e/m²/kk *) 13,81 15,10 3,6
Henkilöstön lkm 31.12. 318 309 2,9

*) Toimitilavuokrasopimukset, kokonaisvuokrakohteet. Neliövuokratieto on ko. vuoden kuukausien keskiarvo.

Taloudellisen vastuun johtaminen

Taloudellinen vastuu Senaatti-kiinteistöissä tarkoittaa kiinteistövarallisuuden tehokasta ja tuottavaa käyttöä sekä arvon säilyttämistä. Tämä voidaan toteuttaa, jos varallisuudesta saatavilla tuotoilla voidaan kattaa kaikki sen käytöstä, ylläpidosta ja ajan tasalla pidosta aiheutuvat kustannukset.

Senaatti-kiinteistöt noudattaa toiminnassaan liiketaloudellisia periaatteita, mutta sillä on osakeyhtiöön verrattuna rajoitettu toimivalta. Valtionvarainministeriö vastaa Senaatti-kiinteistöjen omistajaohjauspainotteisesta tulosohjauksesta. Lisäksi eduskunta voi päättää liikelaitoksen palvelu- ja muista toimintatavoitteista.

Liikelaitos toimii yritysmäisesti ja voi eduskunnan suostumuksella ottaa lainaa ja siten rahoittaa investointejaan. Talousarvion ulkopuolisuus ja osakeyhtiömäinen toimintatapa ja taloushallinto korostavat liikelaitoksen omaa vastuuta. Valtion liikelaitos ei kuitenkaan muodosta erillisvarallisuutta, vaan valtio viime kädessä vastaa kaikista liikelaitoksen sitoumuksista.

Valtion liikelaitos ei voi toimia markkinoilla avoimessa kilpailutilanteessa. Se voi toimia ainoastaan sidosryhmäasemassa eli ns. in house -asemassa ja tuottaa palveluja lähes yksinomaan valtiohallinnolle ja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

Taloudellisen vastuun toteutumista tukevat lisäksi Senaatti-kiinteistöjen vuosittain laadittava selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (hallinnointikoodi), eettiset periaatteet sekä sisäisen tarkastuksen toimintaohje ja lisäksi toimintoja ohjaavat prosessit.